Unescon sopimus
Unescon yleissopimus aineettoman kulttuuriperinnön suojelemisesta hyväksyttiin vuonna 2003. Sopimuksessa on mukana jo 182 valtiota.
Kansainvälinen sopimus ohjaa elävän kulttuuriperinteen suojelua. Yleissopimus aineettoman kulttuuriperinnön suojelemisesta hyväksyttiin vuonna 2003 Unescon yleiskokouksessa. Sopimuksen toimeenpanoa täydentää toimintaohjeisto, jota päivitetään säännöllisesti. Sopimuksen merkitys on tunnustettu laajasti ympäri maailman - jo 181 valtiota on liittynyt sopimukseen.
Yleissopimuksen tavoitteena on edistää aineettoman kulttuuriperinnön suojelua, taata eri yhteisöjen, ryhmien ja yksilöiden aineettoman kulttuuriperinnön kunnioittaminen sekä lisätä tietoisuutta aineettomaan kulttuuriperinnön merkityksestä. Sopimus painottaa perinteen välittämistä ja kulttuurista moninaisuutta sekä ihmisten osallisuutta kulttuuriperintöön.
Sopimuksen ytimessä ovat perinnettä harjoittavat yhteisöt, ryhmät ja yksilöt. He päättävät mikä on tärkeää ja säilyttämisen arvoista. Vastuu aineettoman kulttuuriperinnön suojelemisesta on niillä, jotka harjoittavat, siirtävät ja uudistavat perinteitä. Sopimukseen liittyvät eettiset periaatteet kertovat tarkemmin sopimuksen perusperiaatteista.
Unescon sopimuksessa aineettomalla kulttuuriperinnöllä tarkoitetaan käytäntöjä, kuvauksia, ilmauksia, tietoa, taitoja – sekä niihin liittyviä välineitä, esineitä ja kulttuurisia tiloja – jotka yhteisöt, ryhmät ja joissain tapauksissa yksityishenkilöt tunnustavat osaksi kulttuuriperintöään. Se voi olla esimerkiksi käsityötaitoja, esittävää taidetta, suullista perinnettä, sosiaalisen elämän käytäntöjä, rituaaleja ja juhlamenoja tai luontoa ja maailmankaikkeutta koskevia tietoja, taitoja ja käytäntöjä.
Aineetonta kulttuuriperintöä suojellaan parhaiten laulamalla, tanssimalla, viettämällä aikaa luonnossa tai vaikkapa tekemällä käsitöitä. Elävät perinteet siirtyvät pääosin perheissä ja erilaisissa yhteisöissä. Yhdistykset, muistiorganisaatiot, oppilaitokset, julkiset ja yksityiset toimijat tukevat monin tavoin elävän perinnön suojelemista ja siirtymistä omalla toiminnallaan.
Unescon sopimukseen liittyy myös aineettoman kulttuuriperinnön luettelointi. Kansainvälisten luetteloiden avulla halutaan tuoda näkyvyyttä elävälle perinnölle eri puolilla maailmaa ja jakaa hyviä käytäntöjä maiden kesken. Luetteloinnin tarkoituksena on tehdä näkyväksi elävää aineetonta kulttuuriperintöä kaikessa rikkaudessaan ja moninaisuudessaan. Tutustu Unescon uuteen tietopankkiin kohteista!
Lue lisää!
- Unescon yleissopimus (suomeksi ja englanniksi)
- Toimintaohjeisto (Operational Directives)
- Unescon eettiset ohjeet (suomeksi ja englanniksi)
- Linkki Unescon kansainvälisiin aineettoman kulttuuriperinnön luetteloihin
- Unescon sivusto "Dive into intangible heritage!"
