Elävän perinnön ringit
Keskeinen työkalu Unescon sopimuksen toteuttamisessa Suomessa ovat elävän perinnön ringit. Rinki toimii risteyskohtana, jossa kunkin alan perinteen harjoittamisesta, siirtämisestä, koulutuksesta, tutkimuksesta, dokumentoinnista ja tallentamisesta vastaavat toimijat voivat kohdata.
Elävän perinnön ringit ovat mainio toimintamalli perinteen suojeluun ja siirtämiseen. Lue lisää Rinkitoiminnan ABC 2021 (pdf).
Käsityörinki
Käsityörinki on perustettu vuonna 2015 ja se vie Unescon sopimuksen toimeenpanoa eteenpäin omalla toimialallaan. Ringin toimintaa koordinoi Käsi- ja taideteollisuusliitto Taito ry. Sen toiminnassa ovat mukana Suomen käsityön museo, Ikaalisten käsi- ja taideteollisuusoppilaitos, Helsingin yliopiston käsityötieteen laitos, Suomen käsityön ystävät, Designmuseo, Restaurointikilta, Sami Duodji, Punomo.fi - Käsityö verkossa ry, Kässämartat, Helsingintyöväenopiston tekstiilityö, Modus ry, Itä-Suomen yliopiston käsityötieteen / käsityönopettajien koulutus, Tekstiilikulttuuriseura sekä Museovirasto. Muutkin käsityöalan toimijat ovat tervetulleita ringin toimintaan.
Käsityörinki toimii aktiivisesti ja se on järjestänyt jo kolme seminaaria, joiden videotaltioinnit löydät täältä. Laaja verkkojulkaisu ”Itsetekemisen perinne – Käsityöt elävänä kulttuuriperintönä”, joka valottaa aihetta 10 asiantuntija-artikkelin kautta. Yhteistyön pohjalta ovat syntyneet myös Taitoliiton tuottamat Käsityön äärellä-keskustelukortit, jotka ovat uudenlainen tapa tutustua käsityökulttuuriin ryhmän kanssa tai itsekseen. Osana ringin toimintaa on syntynyt myös Taitoliiton teettämä Käsityön koulutuspolkuja ja taitojen oppimisen elävä perintö - Selvitys käsityön oppimisen mahdollisuuksista Suomessa.
Lisätietoja: Kikka Jelisejeff, kehittämispäällikkö, Käsi- ja taideteollisuusliitto Taito ry, kikka.jelisejeff(at)taito.fi sekä leena.marsio(at)museovirasto.fi
Luontorinki
Luontorinki perustettiin huhtikuussa vuonna 2016 yhteensä 18 organisaation voimin ja sen toimintaa koordinoi LUSTO Suomen Metsämuseo. Mukana toiminnassa ovat Suomen Latu, Metsähallitus, Suomen Metsäyhdistys ry, Suomen Metsästysmuseo, Luonto-Liitto ry, Suomen Kennelliitto, Suomen Metsästäjäliitto, maa- ja metsätalousministeriö, Suomen Pystykorvajärjestö ry, Keski-Suomen ELY-keskus, Tapio oy, Suomen Ympäristökasvatuksen Seura ry, Suomen maatalousmuseo Sarka, Maatiainen ry, Suomen Kalastusmuseoyhdistys ry, Suomen Partiolaiset ry sekä Museovirasto. Mukana ovat myös Suomen kotiseutuliitto, Maaseudun sivistysliitto sekä Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seura. Myös muut luontoalan toimijat ovat tervetulleita ringin toimintaan.
Luontoringin ensimmäinen seminaari "Elossa" järjestettiin 2016 ja vuonna 2019 pidettiin seminaari "Arvokas luonto". Seminaaritallenteet löydät linkeistä. Teemaan liittyvä verkkojulkaisu Elossa - luonto ja elävä kulttuuriperintö esittelee yhdeksän asiantuntija-artikkelin valossa luontosuhteen eri puolia.
Lisätietoja: Reetta Karhunkorva, LUSTO Suomen Metsämuseo, reetta.karhunkorva(at)lusto.fi sekä leena.marsio(at)museovirasto.fi
Kansanmusiikin ja kansantanssin rinki
Kansanmusiikin ja kansantanssin rinki perustettiin vuonna 2016. Rinkiä koordinoi Kansantanssin ja kansanmusiikin edistämiskeskus (KEK) ja mukana toiminnassa ovat sen jäsenjärjestöt Finlands Svenska Folkdansring, SLS/Finlands svenska folkmusikinstitut, Finlands Svenska Spelmansförbund, Föreningen Brage i Helsingfors, Kansanmusiikki-instituutti, Kansantanssinuorten Liitto, Kanteleliitto, Karjalainen Nuorisoliitto, Maailman Musiikin Keskus - Global Music Centre, Perinnearkku, Pro Kaustinen, Rahvaanmusiikin kerho, Suomalaisen Kansantanssin Ystävät, Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, Suomen etnomusikologinen seura - SES, Suomen Kansanmusiikkiliitto, Suomen Kansantanssi-instituutin puolesta ry ja Suomen Nuorisoseurat. Ringin toiminnassa on mukana myös Runolaulu-Akatemia.
Kansantanssia ja –musiikkia elävä perintönä on käsitelty kahdessa aiheeseen liittyvässä seminaarissa. Vuosi 2018 oli KEK:n teemavuosi "Kaikilla mausteilla - elävät perinteet kansanmusiikissa ja kansantanssissa" ja sitä toteuttivat 19 alan järjestöä. Lue lisää teemavuodesta, siihen liittyvästä työkalupakista ja #eläväperintö2018-haastekampanjasta täältä.
Elävän perinnön klinikat on ringin kehittämä konsepti, joka jalkauttaa pohdinnat aineettoman kulttuuriperinnön festivaaleille ja muihin tapahtumiin.
Lisätietoja: Matti Hakamäki, Kansanmusiikki-instituutti, matti.hakamaki(at)kaustinen.fi sekä leena.marsio(at)museovirasto.fi
Suullinen rinki
Rinkiperheen tuorein tulokas on perustettu edistämään aineettoman kulttuuriperinnön näkökulmaa suullisen perinteen parissa. Keväällä 2018 perustetun ringin toimintaa koordinoi Kalevalaisten Naisten Liitto. Toiminnassa ovat mukana Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, Svenska litteratursällskapet i Finland, Kotimaisten kielten keskus, Kalevalaseura, Samova Storytelling, Runolaulu-Akatemia, Karjalainen Nuorisoliitto, Kulttuuriyhdistämö Interkult, Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seura, Kansalaisfoorumi, Talonpoikaiskulttuurisäätiö, Suomen Saunaseura, Seurasaarisäätiö, Haamu Kustannus ja Sibelius-Akatemian kansanmusiikin aineryhmä. Mukana on tarinankertojia, yhdistysaktiiveja, arkistoammattilaisia ja tutkijoita.
Ringin ensimmäinen voimanponnistus oli Jatka tarinaa-tapahtuma Kansallismuseossa Kalevalan päivän aattona 27.2.2019. Tapahtumassa tarinoitiin eri puolilla museota 19 erilaisessa tarinapajassa, jotka keräsivät museoon 250 kuulijaa ja kertojaa. Tapahtuma toimi samalla lähtölaukauksena Kalevalanpäivänä eri puolilla Suomea kouluissa ja kirjastoissa pidettäville tapahtumille sekä sosiaalisen median #jatkatarinaa-kampanjalle. Tutustu edelleen ajankohtaiseen työkalupakkiin ja opastusvideoon, joiden avulla pajan voi omatoimisesti pystyttää minne vain. Tutustu myös helmikuussa 2020 pidettyyn Kalevalan etkot ja Loitsutupa-tapahtumiin.
Muut ringit
Elävään perintöön liittyen on perustettu myös saunarinki ja limisaumaveneperinnerinki, joissa viedään eteenpäin Unescon nimeämisprosesseihin liittyviä suojelutoimia.
Lisätietoja
Sirpa Huttunen, Kalevalaisten Naisten Liitto, sirpa.huttunen@kalevalaistennaistenliitto.fi
Leena Marsio, Museovirasto, leena.marsio@museovirasto.fi