Pohjoismainen limisaumaveneperinne Unescon aineettoman kulttuuriperinnön luetteloon
Tällä viikolla Pariisissa kokoontuva aineettoman kulttuuriperinnön hallitustenvälinen komitea on nimennyt 14.12.2021 pohjoismaisen limisaumaveneperinteen Unescon ihmiskunnan aineettoman kulttuuriperinnön luetteloon. Ensimmäinen yhteispohjoismainen kohde on synnyttänyt jo monenlaista yhteistyötä yli rajojen.
Kyseessä on ensimmäinen yhteispohjoismainen monikansallinen hakemus, jossa mukana ovat myös Ahvenanmaa ja Färsaaret. Hakuprosessia on koordinoinut Norja. Hakemuksen taustalla on parisataa alan toimijaa: veneenveistäjiä, yhdistyksiä, museoita ja koulutustahoja. Myös suomalaiset puuvenetoimijat yhdistivät voimansa ensimmäiseen yhteispohjoismaiseen Unesco-hakemukseen. Kulttuuriministerit kaikissa pohjoismaissa allekirjoittivat hakemuksen.
Nimeäminen antaa tunnustusta pohjoismaiselle käsin tekemisen perinteelle, sen taitajille sekä puuveneperinteen turvaamiselle pohjoisilla alueilla. Hakemusprosessi on käynnistänyt jo monenlaisia hankkeita perinteen puolesta eri puolilla pohjolaa.
”Unescon listaus antaa tunnustusta pohjoismaiselle käsin tekemisen perinteelle sekä puuveneperinteen turvaamiselle pohjoisilla alueilla. Limisaumaisten veneiden kautta tulee näkyväksi Pohjoismaiden yhteinen historia, josta nyt voidaan kertoa koko maailmalle. Tämä on hieno pohja yhteistyölle”, hakemusprosessia yhteisöjen puolella koordinoinut puuveneaktiivi Bosse Mellberg sanoo.
Rannikkokulttuurin ja merenkulun kulttuuriperintöä
Limisaumainen puuvene on erityinen pohjoismainen venetyyppi ja niitä on rakennettu Suomessakin tuhansien vuosien ajan. Puuveneillä on ollut suuri merkitys merenkululle kaikissa Pohjoismaissa, ja ne ovat yhdistäneet ihmisiä rannikolta rannikolle sukupolvien ajan. Limisaumaveneperinne on keskeinen osa suomalaista ja pohjoismaista kulttuuriperintöä ja rannikkokulttuuria.
Limisaumavene on Suomessa koko kansan perinnettä: mökkirannoilta löytyy satoja tuhansia limisaumaisia puuveneitä, joilla soudetaan, purjehditaan ja kalastetaan. Toisaalta ammattiveistäjiä löytyy Suomesta vain noin 50. Pitkällä aikavälillä sekä veneenrakennustaito että veneiden käyttötuntemus voivat olla vaarassa.
”Veneenrakennustaidon osaaminen on turvattava jatkossakin. Hyvin rakennettu puinen limisaumavene on kevyt, hyväkulkuinen ja ekologinen. Veneet ovat kuitenkin aina muuttuneet ajassaan. Unescolta saatu tunnustus on omiaan tukemaan tämän arvokkaan kulttuurihistoriallisen perinnön säilyttämistä ja ennen kaikkea kehittämistä”, sanoo Suomen puuveneveistäjien puheenjohtaja Jari Vanhatalo.
Taustaa: Unescon yleissopimus ja luettelot
Suomi allekirjoitti Unescon yleissopimuksen aineettoman kulttuuriperinnön suojelemisesta vuonna 2013. Suomen ensimmäinen kohde luetteloissa on saunaperinne, joka nimettiin vuosi sitten, joulukuussa 2020. Suomessa sopimuksen toimeenpanosta vastaa Museovirasto, joka on myös koordinoinut hakemusprosessia yhdessä alan toimijoiden kanssa. Opetus- ja kulttuuriministeriö vastaa sopimuksen toteuttamisesta ja seurannasta Unescolle.
Sopimuksella edistetään aineettoman kulttuuriperinnön suojelua ja tehdään ihmisten, yhteisöjen tai ryhmien erilaisia kulttuuriperinteitä näkyväksi. Aineeton kulttuuriperintö voi olla esimerkiksi suullista perinnettä, esittävää taidetta, sosiaalisen elämän käytäntöjä, rituaaleja ja juhlamenoja tai luontoa ja maailmankaikkeutta koskevia tietoja, taitoja ja käytäntöjä.
Sopimukseen kuuluu myös, että kulttuuriperintöä luetteloidaan sekä kansallisesti että kansainvälisesti. Unesco ylläpitää kahta aineettoman kulttuuriperinnön luetteloa sekä parhaiden käytäntöjen rekisteriä. Luetteloiden avulla halutaan tuoda näkyvyyttä elävälle perinnölle ja jakaa hyviä käytäntöjä maiden kesken. Luetteloista löytyy ennen meneillään olevaa Unescon kokousta yhteensä 584 kohdetta 131 maasta. Tänä vuonna käsittelyssä on 60 hakemusta.
Lisätietoja
Leena Marsio, erikoisasiantuntija, Museovirasto leena.marsio@museovirasto.fi, puh. 02953 36017
Bosse Mellberg, limisaumaveneasiantuntija, mellbergbosse@gmail.com, puh. 040 5643 975
Jari Vanhatalo, Suomen puuveneveistäjät ry, info@miilubots.fi, puh. 050 3223 950
Muita uutisia aineettomasta kulttuuriperinnöstä