Elävän perinnön kansalliseen luetteloon 12 uutta kohdetta

Uusina käsityöperinteinä mukaan nimitettiin ryijyperinne ja Tommi-puukon valmistaminen. Luontoon liittyviä uusia kohteita ovat romanien hevostaidot sekä kalevalainen jäsenkorjausperinne. Esittävistä taiteista nimityksen saivat nyt kanteleen sekä jouhikanteleen eli jouhikon soitto ja rakentaminen, kuurojen kulttuuripäivät, sahansoitto ja nukketeatteri. Lisäksi kansallisesta luettelosta löytyvät nyt iltasatuperinne, demoskene sekä Käpylän Elävä joulukalenteri. Luettelossa on entuudestaan myös ruoka- ja peliperinteitä.

Unescon yleissopimus aineettoman kulttuuriperinnön suojelemisesta hyväksyttiin vuonna 2003, ja Suomi allekirjoitti sopimuksen vuonna 2013. Museovirasto vastaa sopimuksen toteuttamisesta Suomessa. Unescon sopimukseen kuuluu myös aineettoman kulttuuriperinnön luettelointi kansallisella ja kansainvälisellä tasolla. Luettelointi on työkalu, jonka avulla voidaan tunnistaa, kuvata ja välittää tietoa elävästä perinteestä.

Valinnoissa näkyy perinteen jatkuminen yhteisöissä

Aineettoman kulttuuriperinnön alat ovat laajasti edustettuina Elävän perinnön kansallisessa luettelossa. Kohteita on mukana lähes kaikkialta Suomesta. Valinta Elävän perinnön kansalliseen luetteloon on tunnustus perinteiden parissa toimiville yhteisöille. Luettelo tuo vahvempaa näkyvyyttä perinteille ja on samalla askel lähemmäs kansainvälisen tason tunnustusta.

Luetteloon nimeämisessä tärkeä peruste on ollut aineettoman kulttuuriperinnön merkitys ihmisille sekä tämän perinnön eläminen ja muuntuminen arjessa ja juhlassa. Mukana on ilmiöitä, jotka ovat laajasti tunnettuja ja osa suuren ihmisjoukon elämää. Osa ilmiöistä taas elää suppeamman yhteisön kannattelemana.

”Luetteloon ehdotetut ilmiöt ovat tärkeä osa yhteisöjä ja niiden elävää perinnettä. Ne yhdistävät ihmisiä ja ovat olennainen osa identiteettiä. Kaikki nyt valitut perinteet osaltaan osoittavat niiden jatkuvuutta yhteisössä”, kertoo erikoisasiantuntija Leena Marsio Museovirastosta.

”On tärkeää huomata, että luetteloon hyväksyminen ei tarkoita virallista hyväksyntää vain yhdelle tavalle tehdä asioita. Esimerkiksi kanteleensoitossa ja nukketeatterissa on monenlaisia perinteitä eri yhteisöissä, ja niille kaikille on tilaa”, Marsio jatkaa.

Suomen ehdotukset lähtevät yhteisöiltä itseltään

Euroopan mailla on erilaisia käytäntöjä kansallisten luetteloiden kokoamisessa. Suomi on saanut erityistä kiitosta osallistavasta luettelointitavastaan. Kaikki ehdotukset kansallisiin luetteloihin tulevat perinteitä ylläpitäviltä yhteisöiltä itseltään.

”Tässä ehdottamistavassa voimme hyvin nähdä perinteiden olevan yhteisöille niin tärkeitä, että yhteisöt itse haluavat tuoda ne esiin ja mukaan luetteloon. Näin yhteisöt myös sitoutuvat itse ylläpitämään ja kehittämään omaa perintöään jatkossakin”, kuvaa Leena Marsio.

Kansallisen luettelon kohteiden on ensin oltava Elävän perinnön wikiluettelossa, jossa on runsaasti sellaisia perinteitä, joita ei ole valittu kansalliseen luetteloon saakka. Wikiluetteloon voi kuka tahansa voi ehdottaa oman yhteisönsä perinnettä. Wikissä on mukana jo 175 artikkelia yli 240 toimijalta. Suomen wikiluettelo kiinnostaa myös maailmalla: sivustolla on käyty sadasta maasta alkuvuoden aikana.

”Wikiluettelo tuo näkyvyyttä ja arvostusta monenlaisille niille perinteille, joita ei valita kansalliseen luetteloon”, kertoo Marsio.

Seuraava haku kansalliseen luetteloon 2021

Elävän perinnön kansallinen luettelo pohjautuu Museoviraston ja aineettoman kulttuuriperinnön asiantuntijaryhmän esityksiin, jotka on valittu yhteisöjen tekemien ehdotusten joukosta. Esityksiä ovat arvioineet myös eri alojen asiantuntijat ja toimijat. Päätökset luetteloon pääsemisestä tekee opetus- ja kulttuuriministeriö.

Kansallinen luettelo täydentyy määräajoin, ja nyt sitä täydennettiin toista kertaa. Nyt valittujen ehdotusten hakuaika oli marras-joulukuussa 2019. Seuraavan kerran luetteloon voi hakea aikaisintaan vuonna 2021.

Kansallisesta luettelosta on mahdollista myöhemmin hakea Unescon aineettoman kulttuuriperinnön kansainvälisiin luetteloihin, joihin voi esittää vain yhtä kansallista kohdetta vuosittain. Suomi on aiemmin ehdottanut Unescolle saunaperinnettä ja kaustislaista viulunsoittoa. Suomi on mukana myös pohjoismaista limisaumaveneperinnettä koskevassa hakemuksessa.

Uudet kohteet Elävän perinnön kansallisessa luettelossa 2020

1. kanteleen soitto ja rakentaminen
2. jouhikanteleen soitto ja rakentaminen
3. sahansoitto
4. kuurojen kulttuuripäivät
5. ryijyperinne
6. Tommi-puukon valmistaminen
   
7. nukketeatteri
8. iltasatuperinne
9. demoskene
10. Käpylän Elävä joulukalenteri
11. romanien hevostaidot
12. kalevalainen jäsenkorjausperinne
    

Lisätietoja:

Leena Marsio, erikoisasiantuntija, Museovirasto, leena.marsio@museovirasto.fi, p. 0295 33 6017

Museoviraston esitys opetus- ja kulttuuriministeriöön perusteluineen 12 uudesta kohteesta

Muualla verkossa:

Elävän perinnön kansalliseen luetteloon valitut kohteet (vuosina 2017 ja 2020)

Elävän perinnön wikiluettelo

Tietoa Unescon aineettoman kulttuuriperinnön sopimuksen toimeenpanosta Suomessa

Unescon kansainväliset aineettoman kulttuuriperinnön luettelot (The Representative List of the Intangible Cultural Heritage of Humanity; The List of Intangible Cultural Heritage in Need of Urgent Safeguarding)

Museoviraston tiedote Suomen ehdotuksista Unescon aineettoman kulttuuriperinnön kansainvälisiin luetteloihin

Kuva: Taideyliopiston Sibelius-Akatemia / Heikki Tuuli